MiukumaukuAjankohtaistaMe KatitElviksen elämääItsenäinen RemuValvooko isoveli?Nääs-kissatWii-kisuTypy ei ole katti!Auliksen kissanhoitopalveluJasun evakkomatkaVinski lomailee Saunakalliossa...KattineuvojaKuvagalleriaKurnauskis-juttujaKieli poskessa kissatietoutta ja vähän koirakin..Koiran ja kissan ero

Vinski lomailee Saunakalliossa...

Kannattaa lukea blogiani alhaalta ylös, sillä oikeaoppisesti päivitän aina viimeisimmän tiedon ylimmäiseksi!

Ke  10.11.
Ihanan laiska päivä -ei tehty mitään -noo Paksuleidi kyllä silitteli minua. Ja kuultiin, että Samppu selviää seikkailustaan säikähdyksellä. Hyvä päivä siis. Mutta huomenna pitäisi siis lähteä täältä pois? Juuri kun olen opettanut tuon Paksuleidin palvelemaan oikealla tavalla. Epäreilua!



Ti 9.11.
No nyt on hiljaista. Eikä ole ketään kaveria keppostelemaan. Ne Nääs-kissat nimittäin lastattiin tänään kattikärryihin ja lähtivät johonkin. Johonkin Nääsvilleen.
Pari tuntia kyllä etsin niitä joka nurkasta ja komerosta, mutta kai ne sitten menivät oikeasti kotiinsa, eikä minua huijattu.
Aloin juuri tottua siihen pienempäänkin. Tänä aamuna sille ei annettu ruokaa (joku junapahoinvointi, mikäli oikein ymmärsin). Minullakin oli vähän nälkä, kun en osannut oikein paneutua syömään tuolla makuuhuoneessa suljettujen ovien takana. Kun palvelijat näpyttelivät näitä koneitaan ja jaarittelivat niitä näitä, teimme Ronjan (=se pikkuriiviö) kanssa liiton ja murtauduimme nappulakaappiin. Aika pitkään ehdimme siellä olla ennen kuin meidät huomattiin. Siinä tärinässä lensi raksukuppi lattialle ja meni rikki. Mutta omapa on vikansa (ja sitäpaitsi näytti olevan joku halpiskuppi, joten jouti mennäkin - pientä tasoa, pliis!). Ronjalla on kuulemma nappulat pannassa allergian takia ja siksi meidän piti vähän juonia, että kumpikin saimme mitä halusimme. Se murto oli niinku sellainen Diili ;-)
Ronja pantiin "jäähylle" eli se pääsi Paksuleidin kanssa ulkoilemaan. Naukumisen jälkeen minäkin pääsin sitten sen toisen palvelijan kanssa ulos. PIhalla oli jotakin outoa valkoista mössöä ja se oli KYLMÄÄ! Kyllä me lenkin teimme, mutta meni nyt vähän lyhyemmän kaavan mukaan kuin tavallisina päivinä.
Ja sitten tosiaan Samppu ja Romppu lastattiin "kattikärryihin" ja kaikki niiden tavarat myös (paitsi ne lelut, jotka se pikkuriiviö oli onnistunut piilottamaan - kaksi olen jo löytänyt ja kaksi Jasun palloakin se riiviö pienenä ja notkeana kaivoi jostakin pölyisen kaapin alta). Minua eivät nuo pikkulelut juuri kiinnosta, ja kun olin niin surullisen näköinen, niin sain leikkimökin eli Paksuleidi toi minulle pahvilaatikon. Sinne on kiva syöksähdellä.


















Ihmettelen kyllä kovasti, jos isäntäväki panee paremmaksi lomamuistoillaan! Tämän kummallisempaa lomaa ei VOI olla. Menen nyt Paksuleidin viereen sohvalle löhöämään. Vietämme kuulemma tänään laatuaikaa kahdestaan ja joudun kai sitten nuolemaan sen kyyneleitä, kun se jo murehtii, että "torstain jälkeen ei ole mitään kissaa tässä huushollissa".

Ma 8.11
Miulla on nyt uusia kavereita, varsinaisia veijareita. Viime viikon lopulla Paksuleidi nitkautti selkänsä ja pari päivää se liikkui tosi vaikeasti ja kävi jossakin sairaalassa ja haisi pahalta tullessaan.
Lauantaina sitten tuli lisää "hoitohenkilökuntaa" eli kaksi kissaa ja niiden palvelija. Kun meidät kissat laskettiin tutustumaan, ne tulijat Samppu ja Romppu olivatkin tosi pieniä hippiäisiä. Se Romppu varsinkin on pieni, mutta sisua sillä kyllä on. Pari kerta on (herrasmiehenä) pitänyt perääntyä askel, kun se on tullut eteen, ottanut katsekontaktin ja sitten sihissyt vähän.
Muuten ollaan tultu hyvin toimeen ja olen nukkunut sen toisen palvelijan kanssa levitetyllä sohvalla. En ole uskaltanut tuon Paksuleidin viereen nukkumaan, kun en kotonakaan saa sänkyyn mennä. Mutta sohvahan on eri asia. Ollaan nukuttu kaikki kolme kattia siinä sohvalla ja täytyy ihailla Samppua ja Romppua. On ne rohkeita, kun ovat ängenneet silloin tällöin myös Paksuleidin viereen ja vielä kehränneet ja antaneet sille pusuja. Ja se on vain niitä silittänyt ja niille hyrissyt, että "hyvä tyttö". Uskaltaisinpa minäkin!
Aina se tosin minuakin silittää ja kehuu, kun on kosketusetäisyydellä, joten kai minulla vain on jotain estoja.


To 4.11

.
Lymyilen puskissa ja kyttään tirpusia.


Onpas täällä nyt ollut vilkasta. Muka kokouksia ja visiittejä sun muuta. Olen sentään päässyt joka päivä ulkoilemaan ja saanut rapsutuksia kiitettävästi.
Yhtenä päivänä karkasin ulkona eli riisuin valjaat tassunkäänteessä, kun suunta ei ollut mieleiseni. En kuitenkaan viitsinyt lähteä kovin kauas seikkailemaan, vaan livahdin tänne evakkokotiin, kun oli ovi sopivasti auki.


Ma 1.11.
Nukuttiin yö oikein rauhallisesti. Paksuleidi vessaili pari kertaa ja minä kävin hörppäämässä vähän ämpäristä vettä samassa yhteydessä. Täällä on aika hyviä tarkkailupaikkoja ja tänään näin oikein komian ukkofasaanin sisäpihalla. Maistuiskohan se miullekin?
Nyt on sitten taas pelleilty kaikenlaista ja olen selvästi kyllä tämän lauman pomo. Hyvä niin..


Sunnuntai-iltana 31.10.
Eilen tarkistin tämän huushollin kaapit ja sieltä kyllä löytyi huomautettavaa. Tänään rullailin mattoja ja katsoin, onko roskia piilotettu niiden alle. Ei ollut. Keskitymme siis alkavalla viikolla kaappeihin...
Aika mielenkiintoinen ruokavalio täällä kyllä on. Tänään söin kuulemma naudanlihaa siipaleina. Kyllä se menettelee...



Su 31.10. Ensimmäinen yö meni hyvin. Kävin pari kertaa tassuttelemassa Paksuleidin sängyssä, mutta muuten olen havainnut tuon nojatuolin aika kotoisaksi paikaksi. Nyt lähdetään kuulemma häätämään tirpuset pois tapapihalta napsimasta ruohonsiemeniä.
Miksiköhän tuo Paksuleidi silmäilee minua sennäköisenä, että ottaisin jotain spurtteja? Aloe Vera - geelikin on nautittu, mutta ihan rauhallisesti voidaan ottaa sunnuntaiaamun rauha haltuun...



La 30.10. Olen nyt tutustunut tämän Paksuleidin huusholliin ja kyllä täällä jotain kissamaisia tunnelmia on havaittavissa. Äsken Paksuleidi myös puki minulle valjaat ja kävimme postilaatikolla. Hm - tässä pihapiirissä asuu kyllä muitakin kissoja. Nyt taidan nukkua jonkun aikaa, että voin testata tuon sietokyvyn aamuyöllä...
Miksiköhän se kutsui minua ensimmäiset pari tuntia Jasuksi ja nyt huutelee jotain Da Vinski -koodia kaiken aikaa. Pitänee opettaa.

KattilinkitKattikeskusteluTalkoopäiväkirja