MiukumaukuAjankohtaistaMe KatitElviksen elämääItsenäinen RemuValvooko isoveli?Nääs-kissatWii-kisuTypy ei ole katti!Auliksen kissanhoitopalveluJasun evakkomatkaKuvia evakkomatkaltaVinski lomailee Saunakalliossa...KattineuvojaKuvagalleriaKurnauskis-juttujaKieli poskessa kissatietoutta ja vähän koirakin..Koiran ja kissan ero
Jasun evakkomatka
Su 17.10.Sain mailin Paksuleidiltä. Se väittää kaipaavansa kovasti antamaani terapiaa. Ei ole kuulemma raaskinut edes pestä hienon hiekkani jättämiä jälkiäkään kylppärin lattialta. Sillä on kuulemma taas niskat jumissa, kun en ole ollut sitä hoitamassa.
No, onhan se hienoa, että saa ihan kirjallisesti viestin tarpeellisuudestaan. Mutta kyllä tuo oma mamikin minua tarvitsee.
Ehkä nyt uskallan sanoa, että voisin toisenkin kerran mennä Paksuleidin luo "hoitoon", kun se niin sitä anelee...
Tosin se on kylläkin kuulemma käynyt jossakin Keravalla paapomassa kahta aateliskissaa, Eetua ja Puttea. Väittää olevansa niiden kummitäti ja ylistää niitä ihaniksi. Hmmm...
La 9.10.
On tuo kyllä ihme hiippari. Tänään se lähti jo aamulla aikaisin "talkoisiin" kaikki pelit ja vermeet mukana. Kyllähän se siivosi vessan ja latasi vesikipot ja ruokakupit ennen lähtöään ja leperteli jotain yhteisestä illanvietosta. Mutta: kun se tuli kotiin, niin se heivasi vain kassinsa naulakkoon ja lähti joihinkin seuraaviin talkoisiin. Ihme meininkiä.
Meillä oli yhteinen suunnitelma hämätä mamia ja väittää, että ollaan matkoilla jossakin lemmenlomaa viettämässä. Mutta enpä nyt tiedä, jos tämä elo täällä on näin yksinäistä.Ja taas hoilattiin Biisikärpäsen mukana täysillä, teki mieli panna tassut korville.
No, en päästä sitä nyt vielä nukkumaan, saa luvan antaa TLC:tä ja silittää ja paijata oikein tosissaan saadakseen syntinsä anteeksi.
Pe 8.10.
Eilen Paksuleidi oli jossakin luotsitapaamisessa, kuulemma oikein Helsingissä asti. Se lähti tohkeissaan matkaan junalla ja viipyi ja viipyi. Minulle se jätti ämpärillisen vettä juotavaksi ja kippoihin ruokaa syötäväksi, muttei ketään paijaamaan ja leikkimään.
Kostin sitten tämän tämän laiminlyönnin ja "siivosin" vähän sen työpöytää aamuyöllä. Sitten leikin pallollani ja heitin sen sohvan alle. Mutta eipä tuo viitsinyt sitä sieltä kalastaa. Suunnitteilla lisää kostotoimia, ellei palvelu parane...
Ke 6.10.
Tänään on taas touhotettu... Paksuleidi laittoi kaksi masiinaa laulamaan: vessassa mouruaa pesukone ja keittiössä astianpesukone. Kummankin päällä minä päivystän ja nyt minut on siis ajettu matkoihini normaalipaikoiltani. PItänee sitten päivystää tässä tietokoneen vieressä takapihan suuntaan - vakipaikka tämäkin.
Ti 5.10.
Meillä on ollut vähän erimielisyyksiä tänään. Ensinnäkin tuo nukkui ihan liian pitkään, heräsi vasta puoli kymmeneltä. Sitten se heitti miun kuppiin vähän ruokaa ja ryhtyi puuhailemaan kaikenlaista. Jos eilen kävi siivoojat, mitä mitäs tänään enää pitäisi muuta puuhailla kuin lepytellä ja silitellä minua. Mie vain kysyn!
Sitten se kävi vielä asioillakin - jossakin kirjastossa ja postissa. Mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan? Mie vain kysyn!
Ja sitten vielä kaiken lisäksi se ryhtyi leipomaan ja häipyi sen leipomuksensa kanssa johonkin kerhoiltaan moneksi tunniksi. Eipä silti, että minua olisi joku piimä-omenapiirakka kiinnostanut. Onneksi sain kalkkunaa ja onnistuin pudottamaan karkkipurkin niin, että sain sen auki ja herkuttelin masun täydeltä Dentabitsejä. Miksiköhän tuo jotenkin hymyilee partaansa - onko ne kuitenkaan karkkeja vai onko minua taas jujutettu?
Ma 4.10
Huh, mikä päivä! Tänne pelmahti puolilta päivin neljä nuorta miestä ja yksi Satu. Ja sitten alkoi tapahtua. Ensin ne kaivoivat eteisen kaapista sellaisen sinisen härvelin, joka piti uskomattoman pahaa ääntä. Ja sillä jahdattiin selkeästi minua: aina kun löysin uuden piilopaikan, niin eikös se härveli tullut perässä. Meinasi mennä hermot.
Sitten minut häädettiin makuuhuoneeseen ja ovi pantiin perässä kiinni. Makuuhuoneen ikkunasta seurasin, kun pihalla kävi vilske ja vilinä: siellä puisteltiin mattoja, tehtiin puutarhahommia ja vaikka mitä.
Kun se sininen härveli palautettiin kaappinsa, uskalsin tulla vähän moikkaamaan niitä nuoria miehiä. Ja ilman noita häiritseviä vekottimia, ne olivatkin aika mukavia ja olisivat mielellään silitelleet ja sylitelleet minua vaikka kuinka. Ja mikä parasta: kaikki hukassa olleet palloni löytyivät! Nyt on taas hyvä heitellä niitä ympäriinsä. Ja Paksuleidi on kuin kermaa saanut katti, kun se ihastelee, miten siistiä täällä nyt on.
Su 3.10.Tänään on oikein lötköpötkötelty koko päivä. Armosta annoin leikata loputkin kynnet. Nyt ei ole enää vaarassa saada suihkupullosta aina kun loikkaan tuoliini.
Silittelyäkin on ollut sopivasti ja miusta tuntuu, että tuo Paksuleidikin kehrää välillä ;-)
La 2.10.
No nyt oli oikein mallikas päivä: koko päivä TLC: tä. Ja meillä kävi myös ruokavieraita - mukavia sellaisia. Minua arvostettiin selvästi, mikä on aina mukavaa. Sain myös raakaa naudanlihaa ja sepäs olikin maukasta. Iloisssani kaivoin kaksi palloani jemmasta, ettei tuon Paksuleidin tarvitse niitä etsiskellä (vaikka se etsiminen olisikin sille hyvää jumppaa).
Annoin tuon taas voittaa Biisikärpäsessä. Ja kieltämättä tuo kyllä osasi kaikki biisit ja introt paremmin kuin telkkariin päässeet kilpailijat.
Pe 1.10
Aika mukava päivä ja Paksuleidikin on pysynyt suuriman osan päivää tasssunkantaman päässä. Tosin se keksi älyttömän idean, että meikäläiseltä pitäisi leikata kynnet ja lainasi Wiskin ja Pullan leikkurin. Annoin sen leikata kolme kynttä, mutta sitten meni hermo. Voi olla, että annan huomenna leikata lisää, mutta voi olla että en annakaan. Eikös se mamikin ole Savossa kuntoutuksessa, joten voin tämmöisen option laittaa.
Tänään on myös lähimaastossa tehty jotain puutarhajuttuja isoilla koneilla. Oli mukavaa seurailla...
To 30.9. - iltaraportti
Taas tuo hupsu nainen oli jossain ulkona kaiken päivää. Aamupäivällä sen puhelin rimputti kaiken aikaa ja se oli punainen naamaltaan ja soperteli kiitoksia. Joku kolumni oli herättänyt huomiota.
Iltapäivällä ajattelin, että elämä rauhoittuu, mutta eikös tuo panut croksit jalkaan ja lähtenyt johonkin muka postittamaan jäsentiedotetta. No kyllä oli varmaan iso tiedote, kun aikaa meni monta tuntia. Minä keräsin voimia ja nukkua tursotin koko ajan. Niinpä jaksoin sitten voimisteluttaa Paksuleidiä oikein kunnolla. Siitäs sait - ähäkutti.
Nyt olen hurissut sen sylissä, että varmasti saan vielä jotain herkkua iltapalaksikin.
Mamikin soitteli ja lähetti kuulemma terveisiä. Hän puhui tosi pitkään Paksuleidin kanssa ja kuulin, kun ne haukkuivat suomalaisen sairaanhoitosysteemin pataluhaksi. Niillä taitaa olla jotakin yhteistä.Nyt me menemme sohvalle katsomaan Beckiä. Olen nyt hoidellut tuon Paksuleidn niskoja makoilemalla telkkaria katsomassa sohvan selkänojalla, jotta se saa nojata minuun ja annan samalla myös kehräyshoitoa. Olen nääs sellainen abtronic-kissa...
To 30.9.
Nauran täällä partaani ja vääntelen viiksiäni. Yritin herätellä Paksuleidia tunti sitten, kun teki mieli aamupalaa. Se ilkesi kääntää kylkeä ja mutista, että nukutaan vielä. No, minua ei nukuttanut ja ajattelin panna sen harrastamaan kattikätköilyä. Se olisi kuulemma kovin innostunut geokätköilystä, kun vain saisi hankittua gps:llä varustetun puhelimen. No kattikätköilyyn ei puhelinta tarvita.
Paksuleidi pesi eilen pyykkiä ja jätti sen masiinan kannen auki 'tuulettumaan'. Minä taas olen tottunut lepäilemään silloin tällöin siinä kannella ja päätin kokeilla nytkin. No HUPS! Sinnepähän putosin rumpuun ja ryhdyin sitten pyytämään apua. Melkein hymyilytti, kun leidi ryntäili ympäri hulppeaa 45 neliön huusholliaan ja etsi minua. Se ehti koluta kaikki komerot ja tirkistellä sängyn alle (ähinästä tiesin, että se kumartelee). Mutta löytyihän se kattikätkö viimein ja leidi onki minut pois pesukoneesta. Onneksi sen pyykkikori oli tyhjä - ajatelkaas jos se olisi pannut koneen pyörimään huomaamatta minua!
Nyt on aamupalat syöty ja vähän leikitelty ja voisi mennä nukkumaan, mutta ei kuulemma enää nukuta. Vaihdetaan siis, tulkoon tähän koneelle tekemään niitä 'töitään' ja minä menen sen sänkyyn pötkölleni.
Ke 29.9.
Tänään on ollut vähän laiska fiilis ja olen nukkunut aika ison osan päivää. Paksuleidi heräsi yllättävän pirteänä eilisten harjoitusten jälkeen - ja rupesi johonkin hommaan, jota se kutsui työksi. Se siis istui tietokoneensa ääressä ja mikäli sain selvää, ei edes pelannut mitään, vaan teki jotain invayhdistyksen jäsentiedotetta. Mikä se on? Kyllä se aina välillä hajamielisesti silitti minua vasemmalla kädellä.
Eikä siinä vielä kaikki: päivystyspaikaltani astianpesukoneen päältä näin, kun se köpitteli joidenkin virallisen näköisten ihmisten kanssa pitkin pihaa tohkeissaan. Joku piharemontin katselmus kuulemma. Mikä se on?
Ja sitten se vielä kävi asioimassa pankissa ja jossain Elisan myymälässä. Mitä ne ovat?
Ilta kyllä sitten vietettiin laatuaikaa yhdessä...
Tänään Paksuleidi ei ole yhtään häärinyt sen läiskähtelevän ja ääntä pitävän laitteensa kanssa, mutta sen sijaan muutaman kerran hyppäsimme kumpikin metrin yläpystyä, kun jossain lähistöllä räjäyteltiin. Ensimmäisellä kerralla tuo melkein soitti naapurille, kun luuli, että ne mustat pallerot olivat kaataneet jotakin ja niillä oli hätä. Tuli sitten kuitenkin järkiinsä ja selitti minullekin, että kadun toiselle puolelle rakennetaan omakotitaloa ja kalliota siellä vain pannaan palasiksi. Aika lujaa se kuitenkin täräytti - minun juomakupissanikin vesi läikkyi.
Nyt mennään kuitenkin nukkumaan ja aion taas nukkua sen kainalossa pää sen käsivarrella. Hyvää yötä, kaikki fanit!
P.S. Nyt tällä sivustolla voi myös keskustella tuolla oikealla olevassa osiossa "Kattikeskustelu". Ei vaadi enää rekisteröitymistä, joten antakaa palautetta.
Ti 28.9.
Olen pannut tuon Paksuleidin kuntokuurille - se tarvitsee selvästi liikuntaa. Heitin tänään palloni monta kertaa "vaikeisiin paikkoihin" ja kävin sitten ilmoittamassa, että tarttis saada ne pois. Ja nöyrästi se könysi kontilleen ja kalasti pallon hyllykön alta. Ehkä sillä on vielä toivoa tulla vähän parempaan kuntoon, kun saan sen nyt hyvään vauhtiin.
Omaa mammaa on jonkin verran ikävä, varsinkin kun kuulin, että hänellä on vähän kurjat oltavat siellä kuntoutuksessa. Tsemppiä mamsi - pidän sinua oikein hyvänä sitten kun ollaan taas kotona!
Ma 27.9.
Nyt on kaappitarkastuskin tehty. Sain näppärästi auki vaatehuoneen, eteisen komeroiden ja siivouskomeron ovet. Huh-huh. Huomenna kuulemma tulee siivoustiimi ja kylläpä niillä onkin hommia täällä.
Olisin varmasti saanut ulko-ovenkin auki (oli jo aika hilkulla - mutta sitten tuo pani sen jotenkin takalukkoon.Onneksi tuo älysi laittaa lämmöt päälle, täällä oli aamulla niin kylmää, että piti tunkea palvelijan peiton alle lämmittelemään.
Nyt kuulemma leivotaan tai ainakin varustaudutaan huomiseen leipomiseen. Mielenkiintoista. Omenapiirakkaa kissankarvoilla höystettynä ;-)
Su 26.9.
Alan kotiutua tänne - jonkun mielestä liiankin hyvin. Tänä aamuna tuo palvelija nukkui tosi pitkään ja piti opettaa sille vähän tapoja. Tein tarkemman tutustumiskierroksen huusholliin. Samalla sain hyötyliikuntaa, Panin matot rullalle, hajasijoitin kaikki omat leluni ja myös muutaman mummelin lelun. Siivosin nimittäin joutessani sen työpöydän ja pudottelin turhat tavarat pois. Ihmeellinen tapa noilla ihmisillä kerätä kaikkea turhaa pöydilleen...
Ei tuo kyllä suuttunut (kiitos kamut, kun olette hyvin kouluttaneet sen!) ja palkkioksi sain myös kalkkunaleikettä. Eka siivu piti varastaa sen voileivän päältä, mutta sitten sain ihan oman siivun. Hyvää!
Minulla on nyt myös oma kuvagalleria. Kuulemma ei ole kummoisia kuvia, kun olen niin vikkelä ja kamerassakin kuulemma jotain vikaa (ettei vain löytyisi vika kameran takaa).
Mutta ei, nyt pitää mennä nukkumaan - aktiivinen elämä vaatii myös rentoutumista.
La 25.9.
Nyt on menossa jo evakkopäivä numero 2.
Nukuimme yön kumpikin tosi hyvin. Osan yöstä nukuin kummimummin viekussa, mutta kun se aamuyöstä alkoi kääntyillä, niin katsoin parhaaksi hiippaiila omaa tuoliini.
On tämä kyllä aika erikoinen huusholli. Kun eilen tein tarkistuskierroksen, huomasin kyllä, että kukkaruukuissa istui kaksi lintua. Ne olivat vain kovin jähmeän näköisiä, joten luulin niitä leluiksi. Mutta annas olla, tänä aamuna heräsin siihen, että ne rupesivat sirkuttamaan. Kävin tuolla patterin päällä vähän härnäämässä niitä, mutta paksuhkoleidi tuli hätiin ja kaatoi niille vettä niskaan ja heti herkesivät.
Äsken maistelin sitä possunsydäntä. On se aika erikoista noihin pussimuoniin verrattuna, mutta vaihtelu virkistää, sanoi kissa, kun mummolla pöytää pyyhki. Saan sitä kuulemma huomennakin.
Aika hyvin on tuo ruoka- ja juomahuolto pelannut ja vessankin tuo mummeli siivosi heti kun kerran sille naukaisin.
Pe 24.9.
Olen Jasu ja joudun nyt olemaan kaksi viikkoa evakossa Järvenpäässä, kun vakituinen palvelijani on jossain "kuntoutuksessa". Minut paiskattiin tänne Saunakallioon tänään ja toistaiseksi on mennyt ihan hyvin.
Nukuttaa makiasti...
Uskaltaisikohan sitä mennä tuon kummimummin kainaloon nukkumaan yöksi? Ainakin se lupasi, että huomenna saan possunsydäntä ruuaksi. Hm - kerron sitten, millaista se oli...
