Marraskoski on koski Ounasjoessa noin 40km Rovaniemen keskustaajamasta pohjoiseen.
Kosken kohdalla on kylä, joka on saanut nimensä Lauri Haarlan kirjassaan kertomasta tapaturmasta, jossa nuori vihille menossa ollut nainen hukutti itsensä. Mukana ollut munkki kirjasi tarinan mukaan hukkumispaikan nimeksi Marraskoski = kuollut koski.
Kylään kuuluu myös Kätkäjärvi, jossa oli vakituista asutusta 1970 luvulle saakka. Samoin Marraskosken kylään kuuluvat Kontojärvi ja Mukkajärvi. Näissä kylissä on vakituisia asukkaita. Nykyisin myösVuorsamojärvet luetaan kylään kuuluviksi, samoin Iisingintien varren asutus. Kaikissa järvikylissä on runsaasti loma-asutusta. Perimä- tiedon mukaan asutusta kylällä on ollut jo noin 600-700 v sitten.
1950 luvulla maisteri Aarni Erä-Esko tutki Kiukaankalliossa olevaa kivipiirrosta.Toimeksiantaja oli Helsingin Yliopisto ja apurina toimi Otto Korhonen.
Kansakoulu aloitti toiminnan 1927, jolloin oppilaita oli 62. Enimmillään koulussa on ollut lähes 150 oppilasta. Koulu toimi suurimman osan ajastaan kolmiopettajaisena. Koulun pitkäaikaisin opettaja oli Alina Kukkaniemi, vv 1927-1968. Kylällä toimi oppilasasuntola Osmo Sallan talossa. Asuntolassa majoittuivat järvikylien lapset. Asuntola loppui Kätkäjärven tyhjentymiseen ja koulukuljetuksien alkamiseen.
Ostoksia kylällä on voinut tehdä kolmessa kaupassa ja kahdessa myymäläautossa. 1920-30 luvulla pitivät kauppaa Lauri Remsu Joopinpolulla ja Aino ja Otto Korhonen omassa talossaan.Nykyisin talon omistavat Paula ja Markku Valolahti. Rovaniemen Osuuskauppa toimi omassa talossaan, samoin Osuusliike Lapinmaa. Yksityiskauppias Osmo Salla toimi omassa kiinteistössään nykyisen Joopinpolunvarrella Sallalla oli myös leipomo.Toiminimi Metsäpojat toimi Olli Nätyngin talossa, jonka nykyisin omistaa Jouni Nätynki. Veikko Pekkala piti kauppaa Koskelan talossa, jossa nykyisin toimii matkailuyritys Koskimökit. Kauppaa piti myös Matti Tikkanen omassa talossaan. Matti oli kylän taksimies.Matin talon omistaa nykyisin Rovaniemen kaupunki.
Kylän pääelinkeinona oli ennen vanhaan metsä-maatalous yhdistelmä. Lohenpyyntiaikana työtä antoi myös kalastus muutamille kylän miehille. Aapo Koskelan kulleryhmä sai 1947 heinäkuun aikana lohia noin 800 kg. Pyyntialue ulottui Meltauksesta Aapiskoskeen. Sittemmin lohi katosi joesta Isohaaran sulkeuduttua Kemijoen suulla. 15.12.1952 perustettiin manttaalitiloja N15 ja N16 koskeva osakaskunta, jonka nimeksi tuli Koskelan/Nätyngin kalastuskunta. Silloinen Lapin maaherra Uuno Hannula hyväksyi osakaskunnan säännöt toukokuussa 1953. Sääntöjä on vuosikymmenten saatossa muutettu useasti ja nimi on muuttunut Koskelan/Nätyngin Osakaskunnaksi. Osakaskunnan vesialue käsittää Ounasjoen pääuoman Kuoksajoen suusta Marraskosken yläpäähän ja etelärajana on manttaalitilojen vanha ylikulkupaikka. Lisäksi osakaskunnan hallitsemia vesialueita on Marrasjoessa, Kätkäjoessa, Kuoksajoessa, Kello-ojalla ja Välijoella. Yhteensä vesialuetta on noin 150 hehtaaria.
Osakaskunta kuuluu Ounasjoen yhteislupa-alueeseen. Tietoa kalastusluvista löydät palveluhakemistosta.
Vuonna 2009 aloitettiin lohen siirtoistutukset Ounasjokeen. Veteenlaskupaikkana oli Kellosuvanto Marraskoskella.
Kylässä on tehty myös tiiliä. 1945 Petsamolaiset Raekallion veljekset Kaarlo ja Urho perustivat tiilitehtaan Maija Nätyngin maille. Olli Nätynki jatkoi tiilien tekoa koneistaen valmistusta. Tiiliä teki myös kauppias Osmo Salla nykyisen Angelvan ja Kuoksan välissä.
Puutavaran leveranssiurakoitsijat työllistivät kyläläisiä 1930- ja 1940- ja 1950-luvuilla.
Eemeli Peura hankki liipiä, Mikko Peura toimi Konnon kairassa tukkipuun hankkijana ja Mikko Kukkaniemi toimi samoissa töissä samoilla alueilla. Kyläläisten viljoja jauhoivat Olli Nätynki ja Simo Hiltunen ja heidän jälkeensä Eemi Nätynki nykyisen Väisäsen talon vieressä.
Muutamat perheet saivat lisäansiota porotaloudesta, jota harjoitetaan kylällä vielä nykyäänkin.
Kyläposti toimi 1960-luvulla Koskelan talossa.Nykyisin talo on Koskimökkien omistuksessa. Myöhemmin postikonttori siirtyi Paavo Yrjänheikin taloon. Konttori lakkautettiin 1990-luvun lopulla.
Vuonna 2009 kylän väkiluku on 166. Kylällämme toimivat yritykset ja yhteisöt löydät kyläsivujen etusivulta.
Historiatiedot ovat pääosin Tauno Peuran historiateoksesta "Muistojemme Marraskoski".