Oli Paavolla
Ensimmäinen jahtipäivä 1983
Oli syyskesän lämmin ja aurikoinen päivä vuonna 1983. Asuimme lääninperätiellä Kempeleen sarkkirannassa. Aivan sattumalta tuli Jussi serkku Laura vaimonsa kanssa, kaupunki reissulta palatessaan käymään meillä. Siinä sitten juotiin kahvia
ja tarinoitiin maalimanmenosta ja kuten tavallista, aina varmasta puheenaiheesta säästä. Jossain vaiheessa Jussi otti puheeksi hirvikannan ja pyyntilupien kasvun Miiluranta-Sydänmaa metsästysseuran alueella. Muistini mukaan silloin oli myönnetty seuran alueelle katolupa 15 hirvelle. Minä olin asoista vain sen verran perillä,että olin pannut nimeni paperiin jossa annettiin lupa käyttää omistamiamme metsäalueita metsästykseen. Taisi se olla Jussilla oikein asiana ottaa nimi paperiin.
Minulla heräsi kiinnostus heti. Samalla kysyinkin heti, että pääsisikkö sinne mukaan.Sain vakuuttavan vastauksen, että iliman muuta. Niimpä kävin seuraavalla viikolla ostamassa sopivan aseen ja eikun merkinammuntaan. Sekin onnistui pienen harjoittelun jäläkeen.Olin sitten valamis kuin Meleperi sottaan.
Olin ehtinyt olla jo yli kaksikymmentä vuotta pois Kärsämäeltä ja Sydänmaasta kolomekymmentä vuotta.Kyllä vähän jännitti,kun kokoonnuttiin Ahmokankaan risteykseen aamupalaveriin. Taisi joku konkari ajatella että sieltä tuli
taas yksi kaveri lissää lihanjakoon. Mutta eihän mitään kaikki meni hyvin, Paperit tarkastettiin ja passipaikat jaettiin ja siitä alako elämäni ensimmäinen hirvijahtipäivä.Kun en tuntenut paikkoja ollenkaan niin Jussi otti minut mukaansa ja lupasi jättää sopivaan paikkaan Rieskasaaressa johon meijän oli käsketty mennä.Mentiin ensin autolla johonkin pellon reunaan ja siitä kävellen mehtään. Kun oli jonkin matkaa kävelty niin Jussi sanoi, että
jää tähän ja käveli eteenpäin. Kerkesin repun laskea kun Jussi huutaa,että tule tänne. Minä menin ja sain käskyn
jäähä siihen,oli kuulema parempi paikka kun esimmäinen. Nakkasin repun maahan ja latasin aseen sekä vähän kattelin ympärilleni.Ajattelin, että tässähän on nyt sopiva aika ryypätä kahvit. Aukasin repun ja kirosin. Olin nakannut repun kiveen .Termospullo palasina ,kahvit repun pohjalla ja eväät märkänä. En ehtinyt enempi taivastelemaqan kun metästä alkoi kuulua koiran haukku.Menin vieressä olevan ojan pohjalle kyykkyyn. Kohta alako vesakko rytistä ja hirvi tuli suoraan minua kohti.Nousin seisomaan ase valmiina ja kun hirvi näki minut, se nakkasi vinkkelimutkan minusta vasemmalle.Sillon minä "laakasi"ja hirvi kaatui siihen. Minä latasin heti kolome paukkua ilmaan , ohjeen mukaisesti. Menin sitten siihen hirven viereen kun huomasin, että se on vielä elossa. Makasi kyljellän ja pää pystyssä. Se kahto minua niin syyttävästi, että tuli ihan paha olo. Menin hirven selkäpuolelle ja ajattelin, että
pitäähän se lopettaa.Mutta kun koira pyöri aina eessä niin ammuin aina ohi sammalikkoon. En uskaltanut työntää piipunsuuta aivan niskaan kiinni.Kuolihan se siihen kun vähän aikaa oottelin. Jussi juoksi omalta passipaikalta kahtomaan ja kyselemään, että mikä sota tällä on käynnissä, kun niin palijo ammutaan.Sanoin yksin ammuskelevani.
Jussin kanssa elukka suolistettiin ja minä join ensimmäien kaatoni kunniaksi hirven verta.
Paavo