Aamu alkoi tosi koiranilmalla,satoi vettä koko päivän.
Tappilanpihalla suunnittelimme eka ajoa luomajokivarresta pienenmäen tienvarteen.
Peten koira otti kolmihenkisen hirviperheen haukkuun,eikä kauaa kerenny hirvet koiraan tutustua ,kun vasa ja uros saivat osoitteen tappilanorteen.Emän pete jätti jatkamaan sukuaan,sikäli mikäli ensisyksyyn osaa väistellä luoteja ja löytää uuden kumppanin.
Iltapäivällä ei mainittavaa sattunut,aloitimme elukoiden roudaamisen tappilaan jatkojalostusta varten.
Hirvet on menny meidänkin porukassa vuosivuodelta raskaimmiksi,ei ole kuin pari kolme vetäjää jolla henki kulkee moitteettomasti,siksi mönkijää tarvitaan ja sillä saimmekin nopsaan hirvet tappilaan ja vähällä hiellä,mitä nyt Erkki pikkasen hikoili myötätunnosta.
Kerettiin me käymään yhenkerran nuotiolla makkaranpaistossakin ja tais siinä tulla kaatoryypytkin otettua.Naurunremakka kuulu räntäsateesta huolimatta,tuli ikääntymisestä puhe ,oli kuulemma joku mies kertonu vaimonsa kanssa rakastelleen,niin vaimo oli kohta kirkunu ja huutanu alla,johon mies,onko mulla kasvanu ,ku nuin kiljut,johohon vaimo vasta,suonella vettää jalakaa.
10.10.2009 klo 21:41:43
Kaitsu kirjoittaa
Joo paikkansa pitää,ilma oli kun morsian ei yhtä komia mutta yhtä märkä;)