17-18.10.2009 Oli suru puserossa

Viikonlopussa oli ramatiikkaa kerrakseen.

Lauantaina karhukoira Rakka-ahon Petu sai hirviltä kavioa ohtaansa.Taju meni ja gps paikannin meni mykäksi,koira tuli tajuihinsa ja jatkoi hirvien perään.Passimies näki koiran menevän kolmen hirven perässä passista läpi ja sen koommin ei koiraan saatu yhteyttä.Lauantai ilta ja yö meni koiraa katellessa.Aamulla etsintä jatkui,ympäri maita ja mantuja,kukaan ei ollu kuullut eikä nähnyt koiraa.Usko alkoi jo horjua ja suru tulla puseroon.Oli kuin olis etsinyt neulaa heinäsuovasta,toivoi vain että jostain kuuluis jotain uutista koirasta.Sunnuntai päivä alkoi jo hämärtää,kello oli noin ilta viisi ,kun puhelin soi.Lamunkylälle oli ilmestyny koirahäkin viereen istumaan karhukoira,joka tunsi nimen Petu,voi sitä ilouutista,ei päättyny vielä mehtäreissut siltä koiralta.Saatiin vielä Peten koirilta muutama hirvi sivutuotteena,ei paha.



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

24.10.2009 klo 17:01:51
Lähin passimies kirjoittaa

Hirvet koikkelehtivat tien yli mutkan takaa, kun en nähnyt ainuttakaan enkä mielestäni nukajtanut passissa. Petun näin kipittävän tien toiselle puolelle suoran päästä. Etäisyys minuun oli yli 200 metriä eikä koira reakoinut kutsuuni. Se jatkoi matkaa hirvien jälkeen oikaistuaan mutkan suoraksi.



19.10.2009 klo 13:49:23
Liisa kirjoittaa

Olipa hieno juttu, että koira löysi, jos ei nyt ihan kotiin, niin kuitenkin sinne suuntaan.
Montako hirveä saitte "sivutuotteena"? Lehmiä vai sarvipäitä?





<Toukokuu 2025>
MaTiKeToPeLaSu
1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031
YhteystiedotYhteydenotto